lauantai 22. lokakuuta 2011

Euroopan elinsiirtopäivä 22.10.2011

Tänään on vietetty Euroopan elinsiirtopäivää. Päivän avulla halutaan tiedottaa ihmisiä elinsiirrosta ja muistuttaa elinluovutuskortista. Meidän perheestä kaikilta sellainen löytyy. :)

Uusi elinsiirtolaki tuli voimaan viime vuonna 1.8. eli vain vähän sen jälkeen kun olin omat elimeni saanut. Uuden lain mukaan omaisilta ei tarvitse enää lupaa elinten luovuttamiseen, vaan lähtökohtana on, että jokaisen kansalaisen odotetaan olevan suostuvainen siihen ellei hän ole sitä elinaikanaan kieltänyt. Elinluovutuskortti on silti edelleen tarpeellinen, jotta asia saadaan selville mahdollisimman nopeasti.

Ite jonkin verran olen netistä lukenut ihmisten mielipiteitä elinluovutuksesta. Moni pitää sitä hyvänä asiana ja suostuisi kuolemansa jälkeen elimensä luovuttamaan. Sitten kuitenkin löytyy niitäkin, jotka eivät näin halua tehtävän. Suurimmaksi syyksi nousi ettei halua osan itsestään jatkavan elämäänsä jonkun tuntemattoman kehossa. Toisena syynä sanottiin, että ei pidä elinsiirtoa tarpeellisena. Jos ihminen on kuolemankielissä, niin silloin pitää myös kuolla pois. Iskä on myös kertonut, että hänen eräs työtoveri vuosia sitten pelkäsi allekirjoittaa elinsiirtokorttia, sillä hänelle tuli tunne, että hän kuolee sen jälkeen välittömästi.

On tietenkin jokaisen oma asia, suostuuko elinten luovuttamiseen vai ei. Itseäni vain harmittaa tuo ajattelutapa, että saa kuolla pois. Ite tuskin olisin ilman siirtoa kuollut, ainakaan ihan heti. Oisin vaan kitunu ja kärsiny yhä enemmän. Kun en ollu vielä siirtojonossa ja elämä näytti toivottomalta, välillä kuolema tuntui jopa paremmalta vaihtoehdolta. Olisiko näiden ihmisten mielestä kituminenkin sitten oikein?

Oih, tulipa tästä nyt sekava selostus. Mutta siis, suosittelen kaikkia miettimään asiaa, vaikka päivä onkin kohta ohi. Ja jos haluatte elinluovutuskortin allekirjoittaa sen voi tehdä täällä. Kortin voi tulostaa tai tilata ilmaiseksi.
http://www.kyllaelinluovutukselle.fi/kampanja/

Ja näin lopuksi haluan kiittää kaikkia niitä, jotka sanovat elinluovutukselle kyllä. Ilman omaa luovuttajaani, en ois nyt opiskelemassa, saanut uusia kavereita ja palannut taas normaalin elämään kiinni. Luultavasti olisin edelleen lisähapessa kiinni ja entistä huonommassa kunnossa. Siispä KIITOS! :)



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti