20.6. Maksapoli

Mulla on ihan sellainen tunne, että viime aikoina on saanut taas rampata Taysissa ihan urakalla. Kai se johtuu noista gynen käynneistä. Kaikki käynnit on myös ajoittuneet yövuorojen kanssa samaan aikaan, niin myös tällä kertaa. Niinpä heräsin tiistaina yövuorosta tultua viiden tunnin unien jälkeen ja poljin Taysiin.

Lääkäri oli tietenkin sellaiset 20 minuuttia myöhässä ja jälleen eri kuin viime kerralla. Niinpä sain taas selittää taustoja, vaikka lääkäri kyllä muisteli mut kerran nähneensä silloin kun vielä olin lisähapessa kiinni. No, ei kai siinä mitään, ihan kivahan niitä menneitä juttuja oli kertoa. Ja tykkään kyllä aina noista lääkäreistä, jotka asiat paperille kirjoittavat. Tulee itselle sellainen olo, että nyt ihan oikeasti kuunnellaan ja ollaan kiinnostuneita asioista.

Verikoetulokset olivat muuten kaikki ok, mutta kihtiarvo oli aika roimasti yli viitearvojen. Se vähän säikäytti, etenkin kun jossain vaiheessa siirron jälkeen sairaalassa maatessa mulla jo hetken epäiltiin kihtiä. Netistä kuitenkin luin, että korkeat kihtiarvot eivät välttämättä vielä kerro kihdin puhkeamisesta mitään. Eikä mulla (ainakaan vielä) ole ollut mitään oireita. Toivotaan ettei tulekaan, koska en mielelläni mitään uutta sairautta enää ottaisi.

Itselle tuli välillä sellainen olo lääkäristä, että hän olisi kovasti toivonut, että mulla jotain asiaa tai kysyttävää olisi. Kovasti hän useaan otteeseen koitti vielä juttua jatkaa ja kyseli menneistä kokemuksista. Lisäksi hän välillä pysähtyi kattelemaan mua useaksi sekunniksi. Ei mulla kuitenkaan mitään sanottavaa tai kysyttävää ollut, kaikki on edelleen tosi hyvin.

Tänä kesänä en sitten perinteistä Helsingin reissua enää teekään, joten vasta joskus syksyllä on seuraava lääkärikäynti. Hyvä näin, koska ei mulla kyllä olisi siellä Helsingissäkään mitään kerrottavaa tai kysyttävää. Oon lääkitykseeni tyytyväinen ja elämä rullaa mallillaan eteenpäin.

31.5. Naistentautien poliklinikka

Niinhän siinä sitten kävi viime gynekäynnin jälkeen, että ne menkat aika pian alkoivat. Ja kävi myös niin kuin vähän oinastelin, eli työvuorot eivät vaan millään antaneet mahdollisuutta lääkärikäynnille. Niinpä piti sitten jäädä vain odottelemaan seuraavia menkkoja. Vähän kyllä huvitti, kun se hoitaja painotti mulle erittäin tarmokkaasti puhelimessa, että nyt tämän kuukauden aikana sitten pitää ehdottomasti pitää ehkäisystä huolta. Teki mieli sanoa, että oon tässä nyt jo aika monta vuotta pärjännyt, niin eiköhän yksi kuukausikin vielä mene. :D

No, menkat alkoivat sitten helatorstaina ja sopivasti tällä viikolla yövuorot taas olivat. Onni oli myös myötä siinä, että vapaa aika löytyi keskiviikkona klo 9, joten pääsin taas suoraan yövuorosta polille. Olin siinä käsityksessä, että jälleen menen opetuspolille, mutta nyt vastassa olivatkin vain lääkäri ja hoitaja. Täytyy myöntää, että hieman harmitti lääkärin vaihtuminen. Se edellinen lääkäri oli niin äärettömän mukava, että hänen kanssaan olisin erittäin mielelläni uudelleen asioinut. Opiskelijoiden puuttuminen sen sijaan nyt ei kauhesti haitannut.

Lääkäri siinä sitten hetken pähkäiltyään tuli siihen tulokseen, että mulle laitetaan hormonikierukka nimeltään Kyleena. Siitä oli puhetta myös edellisen lääkärin kanssa. Aika nopeasti pääsinkin jo tutkimuspöydälle makaamaan. Ensin lääkäri hieman ultralla katseli kohtua ja sitten jo asensi kierukan paikoilleen. Jännitti kyllä se laitto ihan kauheasti, sillä tietenkin olin kaikki kauhukokemukset netistä etukäteen lukenut. Ja kyllähän se aika ikävältä tuntui, mutta onneksi vain pienen hetken. Nopeasti kaikki oli ohi, lääkäri ultrasi, että kierukka on paikoillaan ja sitten sain jo lähteä. Saatesanoiksi sain, että kierukan teho on viisi vuotta ja ehkäisyteho alkaa heti. Mitään jälkipolikäyntejä tuonne ei ole, vaan tarvittaessa pitää sitten hakeutua omalääkärin vastaanotolle.

Polikäynnin jälkeen suuntasin sitten kotiin nukkumaan. Aika karuja kokemuksia olin lukenut myös kierukan asentamisen jälkeisistä kivuista ja niitä aloin sitten odotella. Ennen nukkumaan menoa ei kuitenkaan tuntunut muuta kuin kuukautiskipuja vastaavia tuntemuksia. Ne menivät ohi lämpimän kauratyynyn avulla ja pian olinkin jo unessa. Myöskään illalla mitään kummempia kipuja ei ollut. Tähän mennessä kaikki on siis näyttänyt tosi hyvältä. Edelleen tosin vähän jännitän, millaisia sivuvaikutuksia tässä voi vielä tulla. Yksi aika yleinen on ainakin akne. Sen ei tarvitsisi pahentua yhtään. Lisäksi jotkut ovat raportoineet ruokahalun kasvua, mitä en myöskään todellakaan toivoisi. Mutta toivotaan nyt, että olisi kerrasta löytynyt sopiva ehkäisykeino ja tällä voisi mennä sen seuraavat viisi vuotta eteenpäin.