Tänään oli sitten taas pitkästä aikaa poliaika maksapuolelle. Jossain vaiheessa ehdin vähän jo mielessäni kaipailla kutsua, vaikka kaikki onkin ihan hyvin. Tuntui vaan, että viime käynnistä Taysissa on niin pitkä aika. Ja niinhän siitä onkin, viimeksi helmikuussa on tullut käytyä.
Noh, tänään sitten reippaana tyttönä poljin Jopollani läpi hyytävän pakkassään Taysiin. Olin henkisesti varautunut taas pitkään odotteluun, mutta lääkäri ei onneksi ollut kuin muutaman minuutin myöhässä. Toki lääkäri oli jälleen kerran eri. Edelleen kritisoin tätä puolta aika rankasti. Varsinkin kun tuntuu, että joka ikinen kerta lääkäri on täysin uusi. Harvoin on edes siis sellainen, joka joskus olisi mua hoitanut. Tätäkään kyseistä lääkäriä en ollut koskaan nähnyt. Huoh. Olisi vain niin paljon helpompi hoitaa kaikki asiat tutun ihmisen kanssa. Onneksi käynnit ovat nyt jo pitkään olleet pelkkiä verikoetulosten katsomisia, joten siinä mielessä jatkuvalla lääkärin vaihtumisella ei ole niin väliä. Mutta voin kuvitella kuinka tämmöinen tilanne olisi rassannut silloin, kun huolia ja murheita oikeasti oli ja ne olisi joka ikinen kerta saanut selostaa jokaiselle lääkärille erikseen. Onneksi siihen aikaan vielä mua hoiti yksi ja sama lääkäri.
No niin, sitten itse asiaan. Lääkäri tosiaan kyseli ensin hieman taustoja ja tämän hetkisestä voinnista. Fyysinen vointi on mainio ja psyykkinen tulee siinä perässä. Veriarvot ovat kunnossa: hemoglobiini 108 eli tapansa mukaan hieman alhainen ja krea 101 eli tapansa mukaan hieman liian korkea. Alat 15 ja afos 66, CyA 105. Verenpaineesta jäi sen verran mieleen, että yläpaine oli 97. Ei mikään ihme, että on taas viime aikoina hieman huipannut ylös noustessa.
Veriarvojen läpikäynnin lisäksi lääkäri hieman tunnusteli vatsaa ja muistutteli influenssarokotteen otosta. Sen jälkeen olinkin sitten jo vapaa lähtemään. Seuraava kerta on joskus ensi kesänä.
keskiviikko 2. marraskuuta 2016
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)